2009-12-15 14:23

Hulina KDT:n klubitalolla on viimein hiljentynyt. Rikkinäiset ikkunat, palavat autot ja ympäri pihaa sammuneet pelaajat muistuttavat kuitenkin ohikulkijoita paikalla pidetyistä kohtalaisen rankoista kymmenpäiväisistä mestaruusjuhlista. Raotan saranoiltaan väännettyä pääovea tutun tunteen hiipiessä takaraivooni: Miksi ihmeessä minä aina menen suostumaan päätoimittajan pyyntöön tehdä juttu tästä jalkapalloseuran irvikuvasta? Siksikö, ettei kukaan muu halua lähellekään tätä roskasakkia? Vai siksi, että huomaan lupaavan urani tyssänneen paikallislehden tekstiviestisivujen taittamiseen? Vai kenties siksi, että join Alpon (nimi muutettu) kanssa taas jo ensi kuunkin palkan förskottina kurkusta alas? En ehdi märehtiä vastausta pidempään, kun oveen nojannut Taivalmäki kaatuu päälleni. Saan pygmikokoisen entisen maajoukkuepelurin kammettua päältäni ja siirryttyä klubitalon eteiseen. Takanani kuuluu Taivalmäen kovaääninen huuto-oksennus.

Kävelen Valkeakosken Onnelan miesten vessalta pilkun jälkeen haisevan käytävän läpi kohti helvetin esikartanoa. Kohti ovea, jossa lukee kullitetuin kirjaimin ”Karsten, manageri”. Koputan oveen – ei vastausta. Koputan kovempaa – ei mitään. Avaan oven varovasti, ja näen tutun näyn. Karsten nukkuu housut puolitangossa työpöydällään kuolan valuessa suupielestä, tippuen tasaisena norona pöydänreunaa pitkin lattialle sammuneen Pentikäisen kasvoille. Ei taas, mietin, mutta korotan kuitenkin ääneni ja sanon: ”Krhm.. herra Karsten, olisiko sinulla hetki aikaa?” Karsten raottaa silmiään ja yrittää nousta ylös, mutta rojahtaakin takaisin makuuasentoon, oksentamaan. Pentikäinen havahtuu päälleen valuvien vatsahappojen litinään, muttei jaksa nousta ylös, vaan kääntää kylkeään ja vaipuu takaisin tyytyväiseen uneen. Lopulta Karsten saa koottua itsensä ja nousee istumaan.
”Otatko napshun?” mies kysyy ensi töikseen. Kieltäydyn kohteliaasti vedoten töihini, johon Karsten toteaa välinpitämättömästi ”ottavansha shitten itshe”. Kysyn Karstenilta, mitä mieltä hän on siitä, että joukkue on vakiinnuttanut paikkansa Suomen terävimmällä huipulla. ”Noh, olihan she jo aikakin! En minä näille vellihoushuille turhasta maksha. Enkä kyllä taida makshaa mishtään muushtakaan. Joka tapauksesha tilit oli juot… shijoitettu rankashti miinukshelle, joten meneshtys tuli hyvään saumaan. Nyt on taash rahaa millä rällätä!” Miten yllättävä vastaus kyseiseltä "herralta". Seuraavaksi kysyn, että oliko manageri yllättynyt, kun joukkue onnistui voittamaan toisen mestaruuden putkeen, ja vielä täysin suomalaisella miehistöllä, mitä ainakin ystäväni Alpo (nimi muutettu) pitää suurimpana suomalaisena saavutuksena sitten Ruotsin -95. ”Mitäh? Toishen? Minä olen vielä juhlimassa shitä enshimmäishtä! Nyt äkkiä puhelin tänne, tätä täytyy juhlishtaa! Shebashtian, ylös siitä! Hae pelaajat koolle, tuplameshtaruus vaatii tuplashti rankemmat juhlat!”

Tämä riittikin sitten minulle. Hiivin vähin äänin pois klubitalolta, ennen kuin kolmiviikkoiset bakkanaalit ehtivät alkaa. Miksi ihmeessä otan aina tämän saman paskahomman? Ei täältä saa kunnon juttua aikaiseksi, ei niin kauan kuin tuo puliukko on seuran johdossa. Silti täytyy kummastella, miten pelaajat pystyvät tuossa kunnossa pelaamaan, ja vielä noinkin hyvin. Ja miten ne punaisen kortin puppelipojat eivät saa maajoukkuemiesten toimesta palloa maaliin, vaikka maalivahti ei pysy edes omin jaloin pystyssä?! Siinä riittää taas pohdiskeltavaa seuraaviksi päiviksi. Täytyy varmaan lähteä paikalliseen ottamaan pari neuvoa antavaa. Lähtisiköhän Alpo (nimi muutettu) mukaan? Sillä on varmaan taas ihan mielettömän hauskoja juttujakin kerrottavana…

15.12.2009 AF - Paskapaperi-

Ladojen kokoontumisajot

2016-11-24 20:51

---

Mestaruuskrapula

2009-12-15 14:23

---

Tähtireportterin päiväkirjasta, osa 6

2008-01-29 17:32

---

Saammehan, oi saammehan...

2007-10-14 18:54

---

Veikkausliiga here I come!!

2007-03-06 19:23

---

Kulkuset kilisee...

2006-12-24 12:30

---

Veikkausliigaan!!

2006-07-24 21:53

---

V#¤%u mitä pa#kaa!!

2006-05-28 14:20

---